perjantai 22. helmikuuta 2013

Perusperjantai


Tänään on ollut varsinanen normiperjantai. Normityöpäivä. Normityövaatteet. Normiharmaa sää. Normiväsymys työviikon jälkeen. Normihulinaa kun molemmat pojat ovat taas kotona. Sitä sun tätä ihan normaalia, perusperjantaita. 

Normiviikon nollaus hoituu parhaiten öklömakeilla irtokarkeilla ja ihanilla lehdillä. Olen odottanut ihan intona koska Trädgård&Blommorin vuoden ensimmäinen numero löytyy kaupan lehtihyllystä. Tänään odotus palkittiin, ihanaa! Mun ehdottomasti lemppari puutarhalehti. Ja Lantliv kuuluu vakiovarustukseen, totta kai. 

Näillä eväin (ja ehkä lasillisella punaviiniä) kohti viikonloppua.

Kivaa perjantai-iltaa!


keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Se aika vuodesta (plus todistusaineistoa)


Meillä nähtiin tänään outo valoilmiö - aurinko! Musta tuntuu että auringon näkemisestä on ikuisuus, koko talven on harmaat pilvimassat roikkuneet taivaalla. Samaan aikaan huomaan jälleen olevan se aika vuodesta, kun huomaa lasten kaikkien välikausivaatteiden jääneen pieneksi. En toki voi väittää, että olisin asiasta kauhean pahoillani, tykkään suunnitella ja hankkia vaatteita lapsille vaikken miksikään lastenvaatehifistiksi tunnustaudukaan. Mulla ei ole harmainta aavistusta jostain "vedenpitävyysluvuista" tai teipatuista saumoista... pääasia että vaate toimii lapsen päällä ja tyyppi pysyy pihaleikeissä suurinpiirtein kuivana. Meidän sällit on jokatapauksessa sen verran vauhdikkaita, että vaikka niille laittaisi sukelluspuvut päälle niin jostain snorkkelin raosta kuitenkin rapaa roiskuisi rinnuksille.


Juurikin samaisesta syystä jätin hipelöimäni ihkulin vaalean limen värisen Reimatecin haalarin kaupan hyllylle. Mä en vaan jaksa uskoa, että se pysyisi niin kauniin heleänä meidän junnun päällä.Voi olla, että vielä jossain vaiheessa kevättä sorrun, mutta ainakin toistaiseksi mennään järkiväreillä. Farkunvärisen Reiman takin ajattelin yhdistää näihin cittarista löytyneisiin Lotta&Lassin tummemman farkun värisiin ulkohousuihin. Tähtipipoa päähän ja eikun menoksi.

Polarn O Pyretin windstopperfleecet on meillä vakiokamaa. Ne on käyneet läpi hardcoretestauksen monena vuonna ja pysyneet siisteinä kovasta käytöstä huolimatta. Olkoon tämä pirtsakka keltainen myönnytykseni väreille, pidetään sitä sitten kuivemmilla keleillä...


Fleecen kaveriksi löytyi myös mustat kuorihousut, öööh, oliko se nyt Lindexistä vai KappAhlista. Aikaisemmin en ole näitä testannut, mutta ihanan Poikien Tyylin -blogin innoittamana päätin kokeilla. Kyseinen blogi vinkkasi, että nämä kestävät kovaa käyttöä siinä missä jotkut "merkkibyysat", joten testing testing...  Varmaan vielä pitäisi hankkia joku haalari, kun päiväkodissa tykkäävät niitä käyttää. Ja on sitten varavaatteita, kun näitä joutuu anyways ahkerasti pesemään (kts. todistusaineistona alin kuva)...

Esikoinen meillä on jo niin iso, että saa itse valita vaatteensa, äidin on niitä turha enää kotiin kantaa. Tai voihan sitä aina kantaa, mutta komeron pohjalle jäävät jos eivät ole mieleiset.


Ja jottei totuus unohtuisi, laitetaan todistusaineistoksi vielä kuva viime kesän puutarhatöistä... Kuravaatteet testissä juniorin tyyliin. Ja please, älkää kysykö mistä se on ton piponkin kaivanut...


sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Herkku(ähky)sunnuntai


Voihan ähky. Vielä perjantain kauppareissulla suunnistin suorinta tietä karkkihyllyn ohitse. Tai noh, vain pojille perinteiset viikonloppunamit. Suklaanhimo yltyi salakavalasti jo lauantaina, ja epätoivossani napostelin joululahjaksi saatuja Fazerin liköörikonvehteja, jotka eivät olleet tehneet kauppaansa edes meidän pojille, jotka yleensä syövät rusinatkin kaapista...
Mutta tänään, totaalirepsahdus. Lätkäreissulaista kotiin hakiessa oli pakko koukata kaupan kautta ja hankkia ainekset Rocky Roadsien tekoon. Ei haittaa vaikka oli vaahtokarkit kaupassa lopussa, korvataan ne lakulla. Ja vähän Wilhelmiina-keksejä ja rusinoita ostoskoriin myös.

Siis oikeastihan nämä ovat niin makeita, ettei näitä voi sellaisella normaalilla itsehillinnällä varustettu naisihminen syödä kuin yhden palasen. Tänään meni vähän useampi ja olo on sen mukainen.
Huomenna palaan taas ruotuun.
Ehkä.

Pistetään ähky olo kiertämään. Siltä varalta ettette ole vielä kokeillut, niin tässä reseptiä joka kyökkiin. Tämähän on siitä kiitollinen herkku, että täytteenä voi käyttää melkein mitä tahansa kaapista sattuu löytymään eli resepti on kaltaiseni "soveltajakokkaajan" salainen päiväuni :)

ROCKY ROADS

100g tummaa suklaata
200 g maitosuklaata
vaahtokarkkeja (tai lakua tässä tapauksessa)
keksejä
rusinoita
(tai oikeastaan mitä nyt mieleen juolahtaa "taikinaan" laittaa)

Sulata suklaa juoksevaksi. Pilko täyteaineet pieniksi palasiksi. Ripottele täytteet leivinpaperin päälle vuokaan.  Kaada suklaa täytteiden päälle ja tasoita. Laita tunniksi jäähtymään jääkaappiin. Leikkaa palasiksi ja nauti.

Enjoy!

lauantai 16. helmikuuta 2013

Sov gott


Heippa vaan tänne blogistaniaankin pitkästä aikaa. Koko työviikko meni puurtaen, sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Sellaista mieletöntä "work flowta" ei päässyt syntymään missään vaiheessa, vaan joku ihmeellinen nihkeys vaivasi työntekoa koko viikon. Noh, ensi viikkoon vähän paremmilla fiiliksillä.

Tämä päivä on mennyt notkuessa kotona. Päivän suurin saavutus oli lakanoiden vaihto ja siitä tuli inspiraatio kuvailla makkariakin. Meidän makuuhuone on mielestäni kiva huone, mutta hankala sisustaa. Huoneesta löytyy kolme ikkunaa, joten valoa riittää, mutta esimerkiksi sängyn sijoittaminen on kohtuullisen hankalaa. Varsinkin jos haluaisi huoneeseen vähän vaihteluakin välillä.

Jokunen aika sitten sänky tuupattiin persoonallisesti ikkunan alle, ja saa olla siinä kunnes taas joutuu entiselle paikalleen huoneen pitkälle, ikkunattomalle seinälle.



Raitalakanat löytyivät Ikean reissulta. Korvaavat haaveilemani Lexingtonin versiot, johon budjetti ei taivu ihan vähään aikaan :)


Kynttilälyhty pitää löytyä joka huoneesta, niin täältäkin.



Viime yönä tuli nukuttua ruhtinaalliset kymmenen tuntia. En muista koska olisin nukkunut niin pitkään. Huomenna moisesta on turha haaveilla, sillä esikoisen lätkäpeliin on lähtö jo yhdeksältä.

Kauniita unia, sitten kun höyhensaarille pääsette! :)


tiistai 5. helmikuuta 2013

Fiksattu Runeberg


Kotiin tullessa vastassa oli mököttävä esikoinen. Ei kuulemma saanut koulussa runebergintorttuja, vaikka koko luokka oli niitä odottanut jälkiruuaksi. Eihän siinä auttanut muuta kuin alkaa pojan kanssa leipomaan.

Netistä löytyi resepti, jota piti tietysti vähän fiksailla sen mukaan mitä sattui kaapista löytymään. Jotenkin näin se meni:

200g voita
2 dl sokeria, josta puolet tavallista taloussokeria ja puolet ruokosokeria
2 kananmunaa
2 dl jauhettua mantelia
2,5 dl korppujauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
kardemummaa maun mukaan

Koska taikinasta tuli aika paksua, lisäsin joukkoon 0,5 dl kermaa ja 0,5 dl vaahterasiirappia.

Ja koska vadelmahillo veteli viimeisiään, tehtiin kuorrutusta sitten tupla annos :) Eli:

noin 2 dl tomusokeria
2 rkl laimeaa mehua

1. Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää kananmunat ja vatkaa hyvin joukkoon.
2. Sekoita jauhetut mantelit, korppujauhot, vehnäjauhot ja leivinjauhe. Yhdistä sekoittaen rasva-munavaahtoon.
3. Jaa taikina vuokiin. Paista 175 asteessa noin 15-20 min kypsäksi. Jäähdytä.
4. Lisää hillonokare tortun päälle. Sekoita kuorrutuksen aineet juoksevaksi tahnaksi ja valuta tortun päälle.

Saattaisi Johan Ludwig kääntyä haudassaan, jos näkisi miten meidät pojat hieman modernisoi torttujen perinteistä koristelua :) Mutta ainakin meillä nämä tekivät kauppansa. 

Riemukasta Runeberginpäivää!