keskiviikko 14. elokuuta 2013

Suorastaan värikästä

Monen muun bloggarin tapaan minäkin testailin kotimme värisävyjä Chip it! -verkkosivun kautta. Ohjelmaanhan siis ladataan kuva ja sen jälkeen ohjelma listaa kodin sävyt värilastuina. Ja hei - vaikka usein kuulen, että meidän huusholli on lähinnä erilaisilla mudan sävyillä sisustettu, niin tämän mukaan meillä on suorastaan värikästä!

Ekassa kuvassa se väriläiskä taitaa tosin olla pinkki kukka. Ja kuistilta napatussa vanhassa kuvassa väriä tuo kukkaruukku, siinä oleva kasvi ja kynttilänliekki...
Viime joulun tienoolla huusholliin tuli väriä torkkupeitosta ja tyynyistä.

Tässä alemmassa kuvassa ohjelma lienee napannut värit puulaatikossa olevista lehdistä. Eipä meillä taida olla vihreää muuta kuin Trädgård & Blommorin kannessa :)
Ja lopuksi vielä varsinainen värien kakofonia - vanha kuva makuuhuoneesta. Jo löytyy kaikkea mahdollista. Vähän yllättynyt olen, mistä nämä kaikki värit meille ovat tulleet? Ohjelman täytyy napsia pienetkin väriläikät kuvista. Toisaalta samat tutut "perusvärit" toistuvat, ne vaaleat, ruskeat, mustat ja harmaat.
Olisi jännä kokeilla miten valaistus vaikuttaa väreihin, tuleeko esimerkiksi aamuauringossa eri sävyt kuin illalla? Taidan testata joskus uudemmillakin kuvilla!

tiistai 13. elokuuta 2013

Tervetuloa syksy, sinua on kaivattu


Täällä landella syksy käynnistyy puimurin kaartaessa ensimmäistä kertaa pellolle. Elämää rytmittää nyt peltotyöt, niiden tahdissa mennään kunnes pellot on parturoitu ja viljat laarissa. Mielessä hiljainen toive siitä, että sato saataisiin korjattua ajoissa. Tai se rinnassa painava huoli, että vuoden työpanos mätänee peltoon sateiden takia, kuten viime syksynä.
Työtä vuorotta, säätiedotusten tuskaista tuijottelua - sataako vai eikö, pääseekö pellolle vai ei. Työnjako on hetkeksi selvä: mies pyörittää maatalouden, minä kaiken muun.

Kun viitisen vuotta sitten aloitimme palkkatöittemme ohella sukutilojemme viljelyn, emme varmaan itsekään tienneet mihin ryhdyimme. Sisua ja sinnikkyyttä, uskoa ja tahtoa - niitä on tarvittu. Paljon se antaa, mutta paljon myös ottaa.

Kun seuraavan kerran istut ruokapöytään, toivon, että arvostat kotimaista ruokaa. Se on rakkaudella ja ylpeydellä viljelty, puhtaana tuotettu sinua varten.
Kuivurin hurina pimenevässä illassa, viljapölyn tuoksu ilmassa.
Me maajusseina, yhtenä lenkkinä sukupolvien ketjussa.
Sellainen, joka ei ole maalla kasvanut, ei sitä voi ymmärtää.

Tervetuloa syksy. Sinua onkin jo vähän kaivattu.